Tykistöseminaari 5.3.2011 "Kylmän sodan tykistö"

"Vaik on synkeä yö tykki leimua lyö" - Tykistöseminaari Hämeenlinnassa

Helsingin Reserviupseeripiirin Kenttätykistökerho, Uudenmaan Tykistökilta ja Suomen Tykistömuseo eivät turhia ujostelleet päättäessään tuottaa Suomen kenttätykistön ja koko tykistöjärjestelmän kehittymistä viimeisen 60 vuoden aikana käsittelevän kirjan ja seminaarin. Kenttätykistön historiasta on kirjoitettu paljon. Oli siis suuri haaste löytää tykistön käyttöperiaatteista, koulutuksesta ja materiaalisesta kehittämisestä jotakin uutta jo aikaisemmin esitettyyn.

Julkaisutoimikuntaan valittiin kokenut tykkimiesten joukko. Puheenjohtajana toimi eversti evp. Esko Hasila. Hasilan viimeinen palvelustehtävä puolustusvoimissa oli tykistön tarkastaja. Toimikunnan muut jäsenet olivat yliluutnantti res. Esa Rahkonen, sekä kapteenit res. Jyri Vilamo ja Kai Ahotupa (Kenttätykistökerho & Uudenmaan Tykistökilta), tutkimusjohtaja Lauri Haavisto (Suomen Tykistömuseo) ja eversti Pasi Kesseli (Maanpuolustuskorkeakoulu). Toimikunta linjasi kirjan ja sen artikkelien sisällön. Kirjan päätoimittajaksi toimikunta valitsi eversti evp. Pekka Majurin. Seminaarista vastasivat Haavisto ja Vilamo.

Artikkelien kirjoittajiksi valittiin asianomaisen aihepiirin parhaat asiantuntijat. Tärkeä valintaperuste oli, että kirjoittajat ovat olleet pitkään mukana johtamassa ja kehittämässä Suomen kenttätykistöä. Kirjoittajien vahva rooli näkyy muun muassa siinä, että artikkelien tavoiteltu uusi näkökulma perustuu pääosin heidän henkilökohtaiseen näkemykseensä ja kokemukseensa.

Kirja kuvaa Suomen kenttätykistön kehittymistä erillisten aselajien ja toimialojen toiminnasta kokonaisjärjestelmäksi. Artikkeleissa luodaan katsaus tilanteeseen toisen maailmansodan päättyessä, käsitellään kylmän sodan aikana ja sen jälkeen tapahtunut kehitys sekä arvioidaan 2000-luvun alun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kirja antaa selkeän kuvan tykistöjärjestelmämme merkittävästä roolista Suomen sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Järjestelmän kehittäminen on integroitu osaksi maavoimien kokonaiskehittämistä, mutta perusasetelma on säilynyt muuttumattomana. Sekä joukkojemme raskas epäsuora lähitulituki että syvälle vastustajan ryhmitykseen ulottuva tulivaikutus on levännyt ja lepää edelleen tykkimiesten harteilla.

Kirjan sisältö:
Jyri Vilamo, Markku Mantere: Kenttätykistökerho uudelle vuosituhannelle
Vaikk' on synkeä yö, tykki leimua lyö -Tykistön kehittymien Suomessa kylmästä sadasta uudelle vuosituhannelle
Pekka Visuri: Puolustusvoimien ja kenttätykistön asema kylmän sodan Suomessa
Jouko Alasjärvi:Tykistön käyttöperiaatteet ja Ammunnanhallinta
Kari Halonen, Jukka Sippola: Tykistökouluttaa: Rovajärven merkitys, Vapaaehtoiset tykistöammunnat
Pekka Majuri: Mittaustiedustelusta Tiedustelujärjestelmäksi
Asko Sivula, Leo Ukkonen: Saksan kaupan vaikutus kenttätykistöön
Olavi Jäppilä: Kylmästä sodasta uudelle vuosituhannelle

Lauantaina 5.3.2011 järjestettiin liki kaksi vuotta kestäneen projektin huipentuma - seminaari. Suomen Tykistömuseo Hämeenlinnassa oli luonnollinen valinta tapahtumapaikaksi tälle arvokkaalle tilaisuudelle. Paikalle saapui 90 kuulijaa ja saadun palautteen perusteella he saivat mitä halusivat. Järjestelijöille tuli lukuisia pyyntöjä tehdä jatkoa seminaarille. Teosta µVaik on synkeä yö, tykki leimua lyöµ on saatavana tai tilattavissa Suomen Tykistömuseosta, Hämeenlinnasta 20¤ hintaan.

Teksti: Pekka Majuri ja Jyri Vilamo


Sivua päivitetty: $Date: 2011/05/25 00:30:03 $